Kesäaikaan

Hormonit hyrräilee ja sekottaa ikävästi pakkaa. Ruusa ja Susu on todella rasittavia... Ja Enni saisi varmaan pahastikin selkäänsä jos en pitäisi sen puolia. Tai sitten lauma asettuisi sujuvasti, nopeasti oikeisiin tiloihin? Tiedä näitä. Mua pännii, ei huvita edes ajatella pidemmälle.

Agilityssa oli tänään aika hyvä päivä, Ruusa oli tosi keskittyny muhun - jopa liikaa. Ekaa kertaa kokeiltiin aita - putki - aitaa ja paristi neiti hyppelehti putken jälkeen mun namitaskua kohti. :) Kotiläksyks etenemistreeniä.

Fiilistelin vielä muiden lähdettyä pienen hetken Rutun kontaktia. Se on ihanan perso nyt herkuille ja oikein riemulla tarjoaa kaiken mahdollisen osaamansa pienestäkin vihjeestä. Hallissa jaetut namit ei riittäneet, joten neiti näppärä kävi jäällä makaamaan, kaatui kyljelleen, nous istumaan, teki oravat, hyppäs salamana viereen millilleen kiinni jalkaani... Ja mua niin nauratti täydellinen hitauteni ja snadien naksukotitreeniemme aiheuttama (?) tarjokkuus pinskussa.

Kotona väskäs ja oli lupa hääräillä muksun huoneessa.







Edelleen Ruusa on upea lasten kanssa, voi kunpa tää pirun narttulauma nyt toimis, stressaan itteni risaks...