Päivän kuva :)

Susu on kiinnostunut pikkujätkän kävelyharjoitteluista. Kulkee pojan perässä ja varmistaa, että ainakin jos lelu tippuu suusta niin se kyllä nostetaan turvaan! (en edes yritä pitää lapsilla ja koirilla omia lelujaan, pöpökammoiset tärisköön ;))

Flunssassa yäk

Flunssassa sängyn pohjalla sitä jotenkin arvostaa paskakeliä ja sadetta, mitä taas luonto niin innolla tarjoilee. Pinserit ovat nyrpeitä, ei niistä huomaa usean päivän liikkumattomuutta mitenkään kun keli tuollainen. Eilen tosin Susu vähän riehui ja innostui leikkimään muksujen kanssa, mutta lähinnä nuo makaavat ja venaavat äitin paranemista. :)

Susulla taitaakin olla 2.9. näytsin lisäksi kehään tepastelu myös 29. päivä, kivaa!

Alkuviikolta aurinkoisempia kuvia:

Kaukana takapihalla

Laiskottelupäivä vttumaisen, jotenkin masentavan viikon päätteeks. Johonkin teki kovasti mieli lähteä mutta kun seuraa ei kenestäkään kaverista taas tunnu saavan yhtään mihinkään niin fiilikset laski, eikä koirat saaneet sitä oikein nousemaan. Päädyttiin röhnäämään ja lähinnä mässäämään nakkeja. Ennin taivas, hah.

Pikku-apinan kanssa leikin ohella tottisteltiin just tossa takapihalla, hassu otus. Himpun verran hankalaa peuhata, vaatia, palkata ja kuvata samaan syssyyn mut tulipahan jotain kuvia.











Ennin kanssa käytiin kurkkaamassa viereen valmistunu puisto. Ei kummonen mut kivasti kauppareitillä ja kävelymatkan päässä. Sellasen, että siis jaksaa koska vaan lähteä. Ehkä. :)





Huomisesta tehtävä parempi päivä, heti aamusta Susun kanssa metikköön reippailemaan. Tarkotus oli jo tänään vähän muistutella neitiä kehäjutuista, mutta enpä muutamaa seisottamista enempää asiaan jaksanutkaan panostaa. Kaipa ne handlerit asiansa osaa (ja vieläpä mua paremmin), näytsi ois 2.9. eli ihan pian. No worries, me.

Skutsissa

Teki tosiaan mieli päästä luonnon keskelle muksujen ääniä pakoon, pinserit olivat erittäinkin paljon samaa mieltä. Käveltiin pitkin poikin polkuja ja eksyttiinkin useaan otteeseen, ei vaan suuntavaisto pelaa millään! Ja rakeille se nyt tuntui olevan taas ihan sama pompitaanko ojassa, kalliolla, umpiskutsissa vai polulla. :)

Keskityin ihastelemaan maisemia ja koiriani, on ne vaan niiiiin upeita (koirat siis). Noin vapaana ollessa ei mitään ongelmia luoksetuloissakaan ja varsinkaan Enni ei kyllä kauaksi uskalla lähteä (Susu vähän trippaili itekseen hajujen perässä, annoin löysää ja tulla itse takasin, pysähdyttiin kuitenkin Ennin kanssa juomaan kun hajunarttu katos silmistä).

Mukava lauantai-aktiviteetti! Koirat ei paljoa ole sohvasta irronneet nyt illalla, taidanpa liittyä seuraan. :)