39. vrk

Moi!



Tiineys 5-6 viikkoa: Nyt sikiöt muistuttavat jo aivan oikeita pieniä koiranpentuja! Sikiöiden sydämet sykkivät yli 200 kertaa minuutissa. Varpaat ja kynnet muotoutuvat. Emon paino alkaa nousta...



Supan ruokahalut todella kasvavat, nyt kerjätään tomaattiakin. Oksenneltu on (nätisti matoille, mahdollisimman vaikeisiin kohtiin) mut mieli on yleisesti hyvä. Ei olla käyty kahteen päivään lenkillä, takapihalla sentään peuhaavat minuutin pari kerrallaan Ennin kanssa. Susu lopettaa aina peuhun kesken ja tassulla teatraalisesti läppäsee Ennin hiljaseks. ;)

Kovin helppoa ihanaa arkea pakkasista huolimatta...

Kotikuvia

Muuten vaan napsut.

Mahdun vielä pomppaani

Tiineyden 33. vuorokausi, ja näitähän lasketaan!

Mulla on nyt arvokas massu, siellä on lääkäritädin mukaan 5 vauvaa! Tää on aika huippua, koska kaikki ympärillä vaan lässyttää ja paijaa, saan hyvää vauvoilleni tarkoitettua nappulaa ja mua ei edes pakoteta lenkille. Siistii!

Tänään pakkasta melkein 20 ja käväisin vartin kävelyllä Ennin kanssa. Enni on rasittava, se haluaa kokoajan peuhata eikä ymmärrä, että mulla on nyt muita juttuja mietittävänä. Pikkuihmiset onneks on niin kivoja, että leikittää sit Enniä. Ja isäntä ymmärtää mun tilan aika hyvin, se anto salaa yöllä lihapullia jääkaapista. Otin myös viime yönä vähän OMASTA ruokasäkistäni lisä-apetta ja siitähän toi isoin akka vimmastu. Nyt on sit muka säännösteltävä...

Dinoleikkeihin haluan mukaan, vaikka väsyttäiskin.



Mulle heitellään nappuloita hankeen, jotta sinne menisin mutta en kyllä tasan mene tätä pidemmälle!





Moikka!

Prööt!

Testasin minikamerani lumikuvaus-asetuksia ja Susu vallan punastui.

Mutta joo, "asiaan". Kolmen viikon joululoma päättyi tyttären 5-vuotissynttäreihin. Tyttö halusi prinsessavehkeet ja pienen pinkin Chichi-hauvan. Enni kun näki sen... Ei mikään ollut entisellään! Enni, joka välttelee lastenhuonetta parketin liukkauden vuoksi on nyt joka aamu kello 6 oven takana odottelemassa lasten heräämistä. Chichi on ryöstettävä pikkutyypin Hello Kitty -lakanoista! Ihan mahdoton, siis mun on varmaan haettava tolle hurtalle oma Chichi! Muut lelut ei kelpaa (paitsi jos ne hinkkaa nakkituoksuihin tms.) ja tyttö joutuu joka aamu piilottamaan kolmen eri vetoketjun taakse rakkaan aarteensa pahalta pinseriltä uskaltaakseen päiväkotiin...



Enni sä oot höpö vanha akka! :D

Tässä kuvassa Enni on varmaan mennyt miehen paidan hihaan ketsuppitahrojen perässä...



Enni on jotenkin taantunut vauva-asteelle, tai siis pennuksi. Ehkä se ajattelee, että nyt kun Sususta tulee äiti niin sehän ois muka ite ikänsä puolesta mummu ja hitto eihän se nyt käy... Koira parhaassa iässä! Melkein vasta.

Susu ei ole leikkinyt pentukamunsa kanssa juuri lainkaan. Susu on tehnyt 2 päivää tätä:

- kerjännyt ruokaa
- nukkunut
- tunkeutunut jonkun ihmisen, kenen tahansa, iholle
- syönyt nappuloita
- sylkenyt nappuloita
- kerjännyt pinaattikeittoa (!!!)
- haistellut syljettyjä nappuloita
- makoillut kyljellään pää tyynylläni, lasten peittelemänä
- syönyt hammastahnaa lasten varpaista
- lipittänyt ystävällisesti pissat pojan potasta
- kerjännyt ruokaa
- nukahtanut keittiön lattialle nuivahtuneen pinaattikeittokattilan ääreen
- pakoillut uutta toppatakkiaan ja remmiä
- vältellyt pihalla lunta
- syönyt syyttävä ilme naamallaan lattialta ne aiemmin päivällä sylkemänsä nappulat

...

Tätä viikonloppua ennen Susu nukkui ja kerjäsi ruokaa. Ja nuoli pissat potasta ja nukkui lisää. Että sellasta.

Lepoa koska pakkasta taas -15

Joulupukki toi Philipsin Wake up -lightin. Se ei tehoa pinsereihin.





Öööö, ei vielä oo aamu, kello on alle puol...

2010!

Jotta Enninkin uusivuosi alkaisi kivasti, päätimme lähteä maalle pahimpia paukkuja pakoon.



Enni olikin ihan tyytyväinen.



Mitä nyt toki dissas ajokoiran pentua...



Vaikka toinen on maailman ehkä söpöin!



Nuorin nukahti ensimmäisenä, mutta ei me muutkaan kauaa jaksettu...





Uuden vuosikymmenen ensimmäisenä aamuna revittiin väärärytminen Karokin ylös ja käytiin muodon vuoksi pellolla. Aivan liian kylmä! Vaatemuotia ja peuhua. :)



























Ennin mielestä makoisa avaus!



Tänään Selma Suppilovahvero näyttää tukevalta, mutta yritän olla ajattelematta Suppiksen kohdunsisältöä. Ihan vaan, etten pety. Pulleasta aamupalan jälkeisestä kuvasta huolimatta neiti on varsin hoikkis, ja jo nyt varsin kypsä mun lääppimisiin ja lässytyksiin... Heittäyty tänään kyljelleen ja huokas kun lähestyin. :D



Tänään maistui myös hammastahna, tuolinjalka, maa-artisokka... Mut menee nää oireet valeraskaudenkin piikkiin, joten eipäs intoilla. Rauhottelen itseäni, huomaattehan. ;)