Eilinen MH-kuvausko se Ruusan on niin uuvuttanut, ettei tänään ole hiirijahtikaan juuri innostanut? :)
Tuo kuvaus oli ihan jännä, jännitin sitä hulluna. Ihan Ruusamainen otos, tosin pakko todeta, että Ruusalla on nyt jonkinlainen kumman outo rauhallisuus-kausi meneillään... Hieman yllätti, ettei viehe kiinnostanut yhtään. Leikkimättömyys ei taas yllättänyt, tällä kertaa ei edes näkynyt sitä "leikitään nyt sun mieliks vähän" -Ruusaa. :) Haalarille paukutus ja aaveille murina oli hyvin uhkaavaa kuultavaa (itse jouduin kattelee muualle), molemmista pelotteista palautui mielestäni älyttömän hyvin. Uhkaa ja aggrea löytyi myös kuvaajien mielestä kun oikein kaivettiin. Todella mielenkiintosta nähdä ens vuonna Ruppu luonnetestissä, vuoden vanhempana!
Meillä ei ole viikkoihin ollut kotona minkäänlaisia ongelmia akselilla Ennin sutimiset-Ruusan reaktiot. Alan rentoutua tilanteen suhteen, mutta tietyistä asioista aion pitää kiinni, kuten; koirat eivät jää kolmistaan koirahuoneeseen kun ihmiset poistuvat talosta.
Viikko sitten Susu kävi esiintymässä huonosti näyttelyssä pitkästä aikaa. Ei sopinu kiireinen tilanne arvon rouvalle. ;) Ruusa sen sijaan oli upea Lauran ja Karon handlaamana ja narttujen kakkosena jätti taaksensa muitakin kuin äiskänsä.
Lupasin Susulle, että jatkossa keskitytään vain fiksuihin juttuihin - alotetaan aksailut ja tokot. Jippii!
Mukavaa kun lapset kasvavat. Oon alkanut tosissani nauttimaan yhteisistä kävelyistä tytön kanssa, rentouttavia hetkiä. Kun itse rentoutuu ja voi hyvin, yksikään pinsereistä ei kisko remmissä ja kaikki nauttii siitä pelkästä kävelemisestä syksyisillä kaduilla. Uskomattoman... Mitäänsanomatonta? Noup, täydellistä.
Hilluakin tietty pitää. :)
Tuo kuvaus oli ihan jännä, jännitin sitä hulluna. Ihan Ruusamainen otos, tosin pakko todeta, että Ruusalla on nyt jonkinlainen kumman outo rauhallisuus-kausi meneillään... Hieman yllätti, ettei viehe kiinnostanut yhtään. Leikkimättömyys ei taas yllättänyt, tällä kertaa ei edes näkynyt sitä "leikitään nyt sun mieliks vähän" -Ruusaa. :) Haalarille paukutus ja aaveille murina oli hyvin uhkaavaa kuultavaa (itse jouduin kattelee muualle), molemmista pelotteista palautui mielestäni älyttömän hyvin. Uhkaa ja aggrea löytyi myös kuvaajien mielestä kun oikein kaivettiin. Todella mielenkiintosta nähdä ens vuonna Ruppu luonnetestissä, vuoden vanhempana!
Meillä ei ole viikkoihin ollut kotona minkäänlaisia ongelmia akselilla Ennin sutimiset-Ruusan reaktiot. Alan rentoutua tilanteen suhteen, mutta tietyistä asioista aion pitää kiinni, kuten; koirat eivät jää kolmistaan koirahuoneeseen kun ihmiset poistuvat talosta.
Viikko sitten Susu kävi esiintymässä huonosti näyttelyssä pitkästä aikaa. Ei sopinu kiireinen tilanne arvon rouvalle. ;) Ruusa sen sijaan oli upea Lauran ja Karon handlaamana ja narttujen kakkosena jätti taaksensa muitakin kuin äiskänsä.
Lupasin Susulle, että jatkossa keskitytään vain fiksuihin juttuihin - alotetaan aksailut ja tokot. Jippii!
Mukavaa kun lapset kasvavat. Oon alkanut tosissani nauttimaan yhteisistä kävelyistä tytön kanssa, rentouttavia hetkiä. Kun itse rentoutuu ja voi hyvin, yksikään pinsereistä ei kisko remmissä ja kaikki nauttii siitä pelkästä kävelemisestä syksyisillä kaduilla. Uskomattoman... Mitäänsanomatonta? Noup, täydellistä.
Hilluakin tietty pitää. :)
